Etsitään ostotoimeksiannolla!
Entä miten on mahdollista lähteä liikkelle tyhjästä ja päätyä allekirjoittamaan hankintasopimuspapereita vain muutamassa viikossa? Siitä täytyy kiittää (vai syyttää..?) ystävääni M:a.
Heti kohta ajatussiemenen kylvämisen jälkeen näimme ystäväni M:n kanssa, jolle naureskellen kerroin muuttosuunnitelmistamme. Tai eiväthän ne edes mitään suunnitelmia siinä vaiheessa olleet, kunhan pohdin ääneen että mitäpä jos. Olimme tässä vaiheessa käyneet katsastamassa vasta kahta asuntoa aivan ex tempore, eikä Siklan tarjouksesta ollut vielä tietoakaan. Heti jo seuraavana päivänä M kuitenkin välitti minulle facebook-viestin, jossa Kiinteistönvälittäjä etsi ostotoimeksiannolla asiakkaalleen juuri meidän kodin kaltaista asuntoa. No, eihän kysyminen mitään maksa...
Kuinka ollakaan, pian huomasin sopineeni asunnollemme arvioinnin niin tämän kuin kilpailevankin välittäjän toimesta. Mutta eihän se nyt mitään tarkoittanut, sillä emmehän me oikeasti olleet myymässä tai ostamassa. Kunhan nyt kartoitamme tilannetta. (Niin justiinsa.) Muutaman päivän päästä huomasimme kuitenkin siivoavamme ja raivaavamme asuntoamme näyttöä varten! Mutta edelleen, ihan vaan että jos... Ei siis yhtään tosissaan.
Ja niin tuli näyttö. Ostajaehdokas vaikutti kiinnostuneelta. Tässä vaiheessa Siklakin oli jo hiipinyt kuvioihin, aivan yllättäen takavasemmalta. Joten meitäkin jo ihan vaan vähäsen alkoi kiinnostamaan. Että mitäs jos?
Mutta ei kuitenkaan. Ostajaehdokas tykkäsi, mutta ei tarpeeksi. Mutta se Sikla. Se jäi kuitenkin huhuilemaan. Että olisiko se kuitenkin meidän. Mutta mistäs me nyt ne rahat tähän hätään? Ja että rakentamaan - vaikkakin täysvalmista - mutta kuitenkin.
Eihän siinä muu auttanut kuin aloitta soittamalla omaan pankkiin, ja sitten vielä pariin muuhunkin. Samaan aikaan järjetöntä googlailua ja blogien lukemista ja taustatiedon haalimista rakentamisesta ja talopaketeista ja Sikalsta ja kokemuksista ja sisustamisesta ja vaikka mistä. Että olisiko meistä siihen, ja onko tämä nyt kuitenkaan se Meidän Juttu. Siinä sivussa neuvottelimme tietenkin myös suoraan Siklan kanssa. Kuulosti hyvältä. Ja pelottavalta. Ja meidän jutulta. Silti ilmassa oli vielä paljon muttia. Eikä rahoitus ollut pienin niistä.
Kului päivä ja pari, ja Kiinteistönvälittäjä soitti - Ostajaehdokas on nyt kuitenkin kiinnostunut. Että mitenkäs olisi, jos vielä näytölle pääsisi? Ja pääsihän hän. Ja tykkäsi. Niin paljon, että meillä on nyt kädessä hyväksytty tarjous.
Kiitos M.
Heti kohta ajatussiemenen kylvämisen jälkeen näimme ystäväni M:n kanssa, jolle naureskellen kerroin muuttosuunnitelmistamme. Tai eiväthän ne edes mitään suunnitelmia siinä vaiheessa olleet, kunhan pohdin ääneen että mitäpä jos. Olimme tässä vaiheessa käyneet katsastamassa vasta kahta asuntoa aivan ex tempore, eikä Siklan tarjouksesta ollut vielä tietoakaan. Heti jo seuraavana päivänä M kuitenkin välitti minulle facebook-viestin, jossa Kiinteistönvälittäjä etsi ostotoimeksiannolla asiakkaalleen juuri meidän kodin kaltaista asuntoa. No, eihän kysyminen mitään maksa...
Kuinka ollakaan, pian huomasin sopineeni asunnollemme arvioinnin niin tämän kuin kilpailevankin välittäjän toimesta. Mutta eihän se nyt mitään tarkoittanut, sillä emmehän me oikeasti olleet myymässä tai ostamassa. Kunhan nyt kartoitamme tilannetta. (Niin justiinsa.) Muutaman päivän päästä huomasimme kuitenkin siivoavamme ja raivaavamme asuntoamme näyttöä varten! Mutta edelleen, ihan vaan että jos... Ei siis yhtään tosissaan.
Ja niin tuli näyttö. Ostajaehdokas vaikutti kiinnostuneelta. Tässä vaiheessa Siklakin oli jo hiipinyt kuvioihin, aivan yllättäen takavasemmalta. Joten meitäkin jo ihan vaan vähäsen alkoi kiinnostamaan. Että mitäs jos?
Mutta ei kuitenkaan. Ostajaehdokas tykkäsi, mutta ei tarpeeksi. Mutta se Sikla. Se jäi kuitenkin huhuilemaan. Että olisiko se kuitenkin meidän. Mutta mistäs me nyt ne rahat tähän hätään? Ja että rakentamaan - vaikkakin täysvalmista - mutta kuitenkin.
Eihän siinä muu auttanut kuin aloitta soittamalla omaan pankkiin, ja sitten vielä pariin muuhunkin. Samaan aikaan järjetöntä googlailua ja blogien lukemista ja taustatiedon haalimista rakentamisesta ja talopaketeista ja Sikalsta ja kokemuksista ja sisustamisesta ja vaikka mistä. Että olisiko meistä siihen, ja onko tämä nyt kuitenkaan se Meidän Juttu. Siinä sivussa neuvottelimme tietenkin myös suoraan Siklan kanssa. Kuulosti hyvältä. Ja pelottavalta. Ja meidän jutulta. Silti ilmassa oli vielä paljon muttia. Eikä rahoitus ollut pienin niistä.
Kului päivä ja pari, ja Kiinteistönvälittäjä soitti - Ostajaehdokas on nyt kuitenkin kiinnostunut. Että mitenkäs olisi, jos vielä näytölle pääsisi? Ja pääsihän hän. Ja tykkäsi. Niin paljon, että meillä on nyt kädessä hyväksytty tarjous.
Kiitos M.
Kommentit
Lähetä kommentti